Reititin

Soihdun laajakaistaverkkoon liitytään joko suoraan kaapelilla tietokoneesta, tai sitten tarkoitukseen sopivaa ns ethernet-reititintä käyttäen. Reitittimen valinnasta jäljempänä. Reititin on tietoverkkoja yhdistävä laite. Koska verkkoon on varattu jokaiselle asukkaalle on vain yksi IP-osoite (kts. lisää dhcp-palvelimen sivuilta), tarvitsee asukas reitittimen, jotta hän voi liittää useamman kuin yhden laitteen verkkoon.

Reitittimen hankintaohje.

Reitittimen rekisteröinti on kuvattu tietoverkon käytön aloitus -ohjesivulla. Mikäli ohjeessa mainittu rekisteröintisivu ei avaudu, joudut muuttamaan reitittimesi asetuksia siten, että reitittimesi toimii reitittimenä. Nämä asetukset ovat hiukan eri paikoissa eri reitittimissä, tutustu siis reitittimesi ohjekirjaan.

Teknisesti riittää, että laitteesi on tyyppiä ”ethernet-reititin” / ”ethernet router”. Sellaisten käsikirjoissa mainitaan yleensä jossain ”Ethernet WAN” eli että laitteessa on Ethernet-verkkoon tarkoitettu WAN-portti (WAN tarkoittaa laitteen ulospäin suuntautuvaa liikennettä, kun taas LAN on laitteen käyttäjän puolella olevien porttien nimitys). Katso kielletyt laitetyypit jäljempänä.

Jos haluaa kytkeä reitittimeen laitteita langattomasti, on ominaisuuksista löydyttävä wlan eli Wi-Fi.

Soihdun laajakaistaverkko tukee käytännössä poikkeuksetta gigabittinopeuksia, jolloin reitittimen WAN-portin nopeus olisi hyvä olla vastaava, jotta saat hyödyn nopeudesta. Laitteessa, sen myyntipakkauksessa tai ohjekirjassa on merkintä siitä, mitä nopeusluokkia reititin tukee. Esimerkiksi 10/100/1000, jossa 1000 tarkoittaa nopeutta ”tuhat megabittiä sekunnissa” - siis 1 Gbit/s (tai 1 Gb/s) nopeus.

Huomaa, että laitteen Wi-Fi-nopeus on eri asia kuin sen yhteysnopeus ulkomaailmaan, kuten Internetiin. Wi-fi-nopeus voi olla esimerkiksi 300 Mbit/s tai 600 Mbit/s, jolloin omat laitteesi voivat liikennöidä reitittimeen (ja sieltä mahdollisesti muihin omiin langattomiin laitteisiin) tuolla nopeudella, mutta WAN-portin nopeus 100 Mbit/s rajaa ulospäin olevan liikenteen, eli Internet-kokemuksesi nopeuden, tälle tasolle. Tarkista siis WAN-nopeus, jos haluat nostaa nettikokemuksesi nopeutta.

Myyntikielessä sanonnat ”wi-fi router” tai ”wireless router” kuvaavat yleensä juuri ethernet-reititintä, joka tukee langatonta yhteyttä samalla. Jos laitteen kuvauksessa ei ole mitään tuollaista vaan pelkästään ”wireless access point” tai ”wireless range extender”, ei siinä välttämättä löydy reititysominaisuutta, joka kylän verkon tapauksessa vaaditaan.

Jos laite on adsl tai ylipäätään jotain xDSL, pitää se ensin konfiguroida ethernet-reitittimeksi noudattaen laitteen mukana tulleen ohjekirjan ohjeita. Muuten laitetyypin asentaminen Soihdun laajakaistaverkkoon on kielletty. Sama koskee kaapelimodeemeja.

Jos laitteessa mainitaan olevan 3G, 4G tai 5G, sillä todennäköisesti pystyy liikennöimään puhelinverkossa eli mobiiliverkossa itse erikseen hankitun liittymän (sim-kortti) kautta. Se on Soihdun asunnoissa täysin luvallista. Huomioi, että silloin et käytä (vuokraasi sisältyvää) laajakaistaverkkoa, ellei laitteessa ole mahdollisuutta käyttää myös ethernet-verkkoa (ja tuo mobiiliyhteys on sitten esimerkiksi varayhteys tai vaihtoehtoinen yhteys).

Myynnissä on laitteita, jotka voivat toimia jopa 4-5 mainituista rooleista. Tällaisen laitteen hankkimalla voit järjestää Internet-yhteyden itsellesi missä tahansa erilaisten verkkomahdollisuuksien yhteydessä. Muista, että laitteen rooli tulee jokaisen vaihdon yhteydessä itse määritellä uudelleen. Olet myös vastuussa siitä, että Soihdun laajakaistaverkkoon liitettäessä laitteessa tulee olla jo ethernet-reitittimen ominaisuudet konfiguroituna. Lisätietoa kohdassa ”Kielletyt laitetyypit”.

• Soihdun laajakaistaverkkoon soveltuvat yleensä kaikki ethernet-reitittimet. Muista reitittimistä tämä tyyppi eroaa lähinnä siten, että sen ulkoinen yhteys tulee Ethernet-kaapelilla, liittimet RJ45 (asunnon seinässä oleva reikätyyppi). Eikä esim puhelinlinjan kaapelilla (kuten usein adsl-modeemi) eikä kaapeli-tv:n antennikaapelilla, kuten kaapelimodeemi.
• Edellä mainituissa ADSL- (tai yleensä xDSL)-modeemeissa ja kaapelimodeemeissa on kyllä RJ45-liitännät, mutta kuten laitteiden ohjekirjasta näkee, ne on tarkoitettu sisäverkon laitteiden liittämiseen modeemiin. Jos sisäverkkoon tarkoitetun liitännän liittää kaapelilla kylän verkkoon, modeemi pyrkii palvelemaan kylän verkkoa aivan kuin sisäverkkoa, minkä kylän verkossa olevat ydinlaitteet useimmiten suodattavat, esimerkiksi sulkemalla yhteyden.
• Laitetyyppikiellon taustalla on useita syitä, esimerkiksi
  • ylioppilaskylän verkko ei ole ADSL/VDSL-verkko tai kaapeli-tv-verkko, vaan kytkentäinen ethernet-verkko
  • Kielletyt laitteet tarjoavat kylän verkkoon verkkopalveluita ja häiritsevät näin liikennettä
  • Et voi jakaa yhteyttäsi siten kuin reitittimillä tehdään
  • Laite ei toimi kylän verkossa siten kuin laitteen käyttäjä uskoo sen toimivan.